All Posts By

greta

Pastat ja risotot

”Tuna”spagetti

Opiskeluaikojen jälkeen purkkitonnikala ei ole maistunut kovinkaan hyvälle. Kaikki tietävät syyn sen yliannostukseen. Nykyään käytän tonnikalaa arjessa, mutta silloinkin harvakseltaan. Tuoreena se on meidän suurta herkkua, mutta tuoreen saataavuus Sotkamossa on nolla. Välillä on kuitenkin hauska tarttua haasteeseen ja yrittää muuttaa tämä halpa purkkiruoka arjen herkuksi, helposti. Näin se onnistuu, usko pois.

Kolmelle-neljälle.

  • 2 purkkia hyvää vaalealihaista tonnikalaa (öljyssä)
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 salottisipuli
  • 1/2-1 punainen chili (siemenet poistettuna)
  • 1/2 vihreä paprika
  • 1 pieni purkki kapriksia (liemineen)
  • 1/2 kasvisliemikuutio
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 1,5 dl valkoviiniä
  • 1 ruukku tuoretta basilikaa
  • Oliiviöljyä
  • Loraus soijaa
  • Loraus pastan keitinvettä
  • Reilu pala parmesan juustoa
  • 300-400g täysjyväspagettia

Laita (hyvin suolattu) pastavesi kiehumaan ja keitä spagetti al denteksi. Spagetin kypsyessä valmista kastike. Pilko sipulit, chili ja paprika. Kuulota niitä hetki reilussa oliiviöljyssä siten, että pehmenee. Lisää tonnikalat (valuta enimmät öljyt pois) ja kaprikset, ja kääntele hetki. Murenna liemikuutio ja lisää sitruunanmehu sekä valkoviini. Anna porista pieni tovi alkoholin haihduttamiseksi. Huuhtele spagetti, mutta säästä hieman keitinvettä. Kaada spagetit kastikkeen sekaan. Heitä perään loraus keitinvettä ja soijaa. Käännä nupit kaakkoon ja ”paista” kunnes liika neste haihtunut ja maut tasaantuneet. Lisää raastettua parmesaania sekä revitty basilika. Tarkista maku. Säätele suolan määrää soijalla. Herkkua(ko)?!

25.11.2015 kirjoittanut
Salaatit

Papusalaatti (jauhelihasta)

Kuten joku saattoi huomata, elämä asettui Espanjan auringon alle ehkä liiankin hyvin. Oli tuoreita kaloja, mehukkaita lihoja, maukkaita (ja edullisia!) viinejä, rentoja päiviä ja lämpimiä iltoja. Mutta pahuksen laiska bloggaaja. Joko laiskotti kuvata, tai jos kuvan jaksoi napata, jäi tarina kirjoittamatta. Enempiä selittelemättä, se siitä. Nyt on palattu Suomeen. Arki on täällä taas. Ihana arki, viiden viikon jälkeen.

Kävin eilen ruokakaupassa tutussa ja turvallisessa Lidlissä. Oli mukavaa, kun tiesi mitä ostaa. Ei tarvinnut sanakirjaa saati arvailua. Ostin arkeen lohta, jauhelihaa, kanaa ja tonnikalaa. Päätin, että kaikista niistä raaka-aineista kokkaan meille jotain uutta (ja helppoa). Ja myös bloggaan. Tästä se lähtee. Toivottavasti teille ei tule ähky. Ensimmäisenä vuoron saa jauheliha…

Noin neljälle.

  • 400g naudan jauhelihaa
  • 2 prk/tlk papuja (minä käytin papusekoituksen ja kidneypapuja)
  • 1 valkosipulin kynsi
  • 1 punasipuli
  • 1 paprika
  • 2 oksaa varsiselleriä
  • 1 ruukku persiljaa (minä käytin kähärää, voit valita myös lehtipersiljan)
  • 1 ruukku korianteria
  • 3 rkl punaviinietikkaa
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • 1/2 dl ruokaöljyä
  • Suolaa
  • Mustapippuria
  • 1 lihaliemikuutio
  • 1/2 sitruunan mehu

Paista jauheliha, loppuvaiheessa lisää lihaliemi ja loraus vettä, jotta liemi liukenee. Huuhdo ja valuta pavut. Hienonna sipulit, persilja ja yrtit. Silppua paprika ja varsiselleri. Yhdistä kaikki ainekset keskenään. Lisää joukkoon punaviinietikka ja öljyt. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Purista vielä päälle puolikkaan sitruunan mehu. Helppoa, herkullista ja protskupitoista!

P.S. Tähän salaattiin sopii hyvin myös esim. tonnikala jauhelihan sijasta.

Alkuperäinen resepti: Henri Alen ja Annukka Oksanen, Vuoden keittokirja & Vappu Pimiä, Vapun reseptikirja

24.11.2015 kirjoittanut
Kalat

(Kanarian) Kalatoast

Elämä on asettunut Espanjan auringon alle. Parasta täällä on leppoisa elämärytmi, lämpö, yhdessäolo ja tietenkin ruoka. Puhtaat ja tuoreet raaka-aineet takaavat herkulliset maut, hyvinkin yksinkertaisilla resepteillä. Olen jo aiemmin täällä ihastunut laajaan kalatarjontaan. Suurinta osaa tarjonnasta en edes tunnista, siksi hieman ujosti kokeilen, vaikkakin rohkeasti kokkailen. Tänään oli testissä kampela, joka pääsi kuuman pannun kautta rapeiden toastien väliin. Sillä aikaa, kun minä valmistin lounaan, lounasseura pulahti uimaan.

Mikä voikaan olla parempaa kuin tuoreeltaan tiskiltä pyydetty kala, kylmä valkoviini ja aurinko? Seura tietenkin lopputuloksen ratkaisee…

Kalatoastit käyvät hyvin lounaaksi tai iltapalaksi myös kotiSuomessa. Käytä vain mieleistäsi kalaa ja siihen sopivaa viiniä. Tiukkana arki-iltana suun voi huuhdella vaikka soodalla.

Kahdelle.

  • 400-500g haluamaasi kalaa
  • 6 paahtoleipäviipaletta
  • 2 valkosipulin kynttä
  • Salaattia
  • Kurkkua
  • Sitruunanmehua
  • Fetajuustoa(tai muuta juustoa)
  • Majoneesia
  • Suolaa
  • Mustapippuria
  • Oliiviöljyä

Paahda leivät paahtimessa tai uunissa rapeiksi. ”Raavi” leiville valkosipulit ja lorauta päälle öliiviöljyä. Leikkaa leivät kolmion muotoisiksi. Leivitä leiville, sekä pohjaan että kanteen, reilusti majoneesia ja purista päälle sitruunanmehua. Rouskuta vielä päälle mustapippuria ja sormisuolaa. Paista kalat kuumalla pannulla pinnalta rapeiksi. Leikka salaatit, kurkut ja juustot leiville sopiviksi ja täytä kerroksittain lisäten tietty myös kalat. Valuta päälle vielä öljyä ja sitruunamehua. Herkuttele hyvässä seurassa pienissä viineissä(mahdollisuuksien mukaan).

21.10.2015 kirjoittanut
Kalat, Pääruoat

Kuhaa ja ruskeaa voita

No nyt kokattiin sieltä mistä se kuuluisa aita on matalin! Tämän yksinkertaisemmaksi ei ruoan valmistaminen voi mennä. Lisäksi tämän kokattua voi hetken ratsastella ruokatrendien huipulla. Vaalea kala ruskean voin kera nimittäin löytyy lähes jokaisen huippukokin suosikeista. Tämäkin annos valmistui Björckin ja Alenin innoittamina. Helppoa, mutta herkullista, sen lupaan!

Neljälle.

  • 800g-1kg Kuhafilettä
  • Öljyä (Uusi ”Kokin salaisuus” on hyvä paistamiseen)
  • Sitruunanmehua
  • Suolaa
  • Mustapippuria
  • 200g voita

Ruskista voi kattilassa, kääntele hetken verran kunnes voi ruskistuu. Älä päästä palamaan! Voin pitäisi saada kiva pähkinäinen maku. Paista Kuha (tai muu vaalea kala) kuumalla pannulla kullanruskeaksi. Mausta suolalla, pippurilla ja sitruunanmehulla. Aseta kalat lautaselle ja kaada päälle ruskea voi. Tarjoa haluamasi lisukkeen kera ja nauti! Meillä herkuteltiin sesongin mukaan marinoidulla lehtikaalella(suolaa, pippuria, sitruunaa, etikkaa ja hunajaa).

17.10.2015 kirjoittanut
Jälkkärit

Pannacotta

Myönnän viimeistään nyt, että jälkkärit eivät kuulu vahvuuksiini. Ei siksi, ettenkö niistä pitäisi, vaan siksi, että minua vaivaa laiskuus. Siksi yleensä etsin ja valitsen ne helpoimmat ohjeet. Ne muuten useinmiten ovat myös niitä herkullisimpia. Vielä jos jälkkärin voi valmistaa hyvissä ajoin ennen h-hetkeä, niin ohje valikoituu takuuvarmasti omalle suosikkilistalleni. Pannacotta on yksi niistä. Helppo ja ihanan pehmeä kermainen vanukas, joka ei petä ketään, koskaan. Makua voi helposti varioida marjojen ja hedelmien avulla. Tämän pannacottan pohjalle piilotin reilun lusikallisen lakkahilloa, nam!

Ohje on muuten niin helppo, että sen todennäköisesti muistaa ensimmäisen kerran jälkeen ulkoa.

Neljälle-kuudelle.

  • 5 dl kuohukermaa
  • 1 vaniljatanko
  • 1/2 dl sokeria
  • 2 liivatelehteä

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Halkaise vaniljatanko ja raaputa siemenet suoraan kattilaan. Lisää myös halkaistu vaniljatanko, kerma ja sokeri. Kiehauta muutaman minuutin ajan. Varo, ettei kerma ota kattilan pohjaan. Ota kattila pois liedeltä, tanko pois kattilasta ja lisää liivatelehdet, sekoittele kunnes ovat sulaneet kerman joukkoon. Kaada annoskulhoihin, peitä kelmulla ja hyydytä jääkaapissa vähintään parin kolmen tunnin ajan. Tarjoile marjojen tai hedelmien kera.

11.10.2015 kirjoittanut
Pastat ja risotot

Sitruksinen anjovispasta

Anjovis kuuluu monen kaikkiruokaisenkin herkuttelijan inhokkeihin. Lieneeköhän syynä koulussa tarjottu anjoviskiusaus, jota ainakaan minä en voinut pikkutyttönä sietää. Siihen aikaan kouluissa oli vielä tapana pakkosyöttää oppilaita. Kamalaa. Ja ennenkaikkea traumaattista. Muistelisin, että kysessä oli juurikin anjoviskiusaus, mikä ei sillä kertaa uponnut, ei edes pakottamalla. Ikävä opettaja jätti minut ruokalaan istumaan muiden poistuttua. Poistui itsekin hetkeksi. Tekemisen puutteessa ja suutuspäissäni päätin sotkea kaikki edessä olevat ruoat keskenään. Kiusauksen, leivän, kiisselin ja lasillisen maitoa. Se oli virhe. Vaihtoehtoina oli ”syödä hyvällä tai syödä pahalla”. Ehdin nipin napin itkien seuraavalle tunnille.

Ilmeisesti olen anjovistraumasta selvinnyt, sillä tätä pastaa kauhoin pieneen ähkyyn saakka. Pasta oli juuri sopivan suolainen ja kirpeän sitruksinen. Kiitos tästä herkullisesta kokemuksesta (ja trauman poistamisesta) kuuluu yksinomaan ihanalle ystävälleni Annulle, joka kokkasi tämän safkaa-kirjan innoittamana meidän viime viikkoisella kyläreissulla. Annun luvalla jaan ohjeen myös teidän kanssa. Kokeilkaa rohkeasti. Kokeilkaa, vaikka takana olisikin traumaatinen anjovismuisto.

Neljälle.

  • 2 isoa sitruunaa (1 1/2 sitruunan mehu ja kahden sitruunan kuori)
  • 2 valkosipulin kynttä
  • noin 1 rasia / 10-15 anjovisfileitä (oman maun mukaan)
  • 1 pkt parmesanjuustoa
  • 3 keitettyä kananmunaa
  • 1/2 dl oliiviöljyä
  • Kourallinen lehtipersiljaa
  • Kourallinen ruohosipulia
  • Kourallinen tilliä
  • Kourallinen basilikaa
  • Mustapippuria
  • Suolaa
  • 400-500g pastaa

Keitä kanamunat. Pese ja harjaa sitruunat kuumalla vedellä huolellisesti, ja raasta kuori kulhoon. Purista mukaan ainakin 1 1/2 sitrunaan mehu. Pilko valkosipuli ja anjovisfileet, ja lisää mukaan. Murskaa kananmunat ja lisää kulhoon. Raasta juusto ja lisää tässä vaiheessa joukkoon pari kolme desiä. Lorauta sekaan oliiviöljy sekä lisää revityt yrtit. Voit käyttää mieleisiä yrttejä. Sekoita kaikki kunnolla keskenään ja rouskuta mukaan mustapippuria. Keitä pasta reilussa, hyvin suolatussa vedessä. Muista jälleen jättää pasta reilusti aldenteksi. Ota talteen reilusti keitinvettä ja loput valuta pois. Kaada valutettu pasta kastikkeen joukkoon. Sekoittele ja lisäile keitinvettä tarpeen mukaan, pasta ei saa jäädä kuivaksi. Maistele ja lisää tarvittaessa suolaa, pippuria ja sitruunamehua. Maku saa olla reilusti sitruunainen. Heitä lopuksi päälle parmesaania, jätä vähän myös tarjolle. Melko yksinkertaista ja maukasta, eikö?!

Alkuperäinen resepti: Alexander ja Hanna Gullichen, Safkaa parempaa arkiruokaa+Annu

11.10.2015 kirjoittanut